Pakkopyhät

Huuhhuuuh. Taas pitää hajota, kun ei suunnitellu juhannusta jo vuoden 2000 jouluna. Mitä vittuu sitä sit tekee, jos ei satu oleen mökkiä, eikä jaksa enää mennä festareillekaan möyrimään mudassa ja kusessa.

Samaan, lievähköä stressausta aiheuttavaan sarjaan menee tietty ainakin uusivuosi ja vappu. Ehkä myös päästäinen, helatorstaita edeltävä keskari, ja joulunpyhät.

Päässä alkaa natista siinä vaiheessa, kun satelee kysymyksiä: "No mitäs teet juhannuksena?". Ja kun paskat pakkopyhät on sitten vietetty paskoja leffoja telkkarista katsellen tai tyylillä oksenna&unohda, saa taas vastailla, että miten ne pyhät sitten meni. Eikä yhtään auta kuunnella toisten paskoja kertomuksia siitä, että ei voi olla totta miten hauskaa taas oli. En usko! Valehtelet vaan. Oikeasti miehes petti sua kun olit sammunut bajamajaan vappunaamari täynnä oksennusta. Tai vähintään menit nukkumaan jo yheksältä.

Suunnittelemisen ja panostuksen määrä on suoraan verrannollinen pettymyksen ja vitutuksen suuruuteen.