Överirusketus

Tätä näkyy suomalaisessa maisemassa nyt vähän normaalia enemmän, kiitos hullujen helteiden.
Kyseessä on siis aivan luonnottoman näköinen rusketus, joka en ehkä lähempänä mustaa kuin mitään tervettä päivetystä. (Miten on mahdollista saada terve rusketus? Ja vittu mikä sana, päivetys.)

Terveisiä vaan sille tytölle, joka odotti ratikkaa palatessaan ehkä kahden päivän auringonotto-reissultaan. Kyllä, tuijotin just sua! Astetta, tai muutamaa, vaaleempana, mutta huomattavasti helpottuneempana. Että en näytä samalta. Enkä myöskään näytä viiden vuoden päästä 50-vuotiaalta!

Nyt oikeesti!
Menkää vaikka afrikkaan.

Rumat lapset

Ja siis niitähän on! Ei kaikki vauvat oo söpöjä, vaikka joskus niin luuliskin.

Jotkut kakrut on ihan saatanan rumia! Yleensä ne on vielä niitä, ketkä on itsekkäitä, näsäviisaita tai muuten vain ärsyttäviä.

Nyt hei heti pitää perustaa joku paperipussikomitea säästämään meidän muiden herkkiä silmiä.

Ja taas kun tällasta sanoo ääneen, niin jostain syystä tuntuu, että jos joskus saan lapsen, siltä puuttuu vähintään kädet tai naama on 90 astetta vinossa.

Pakkopyhät

Huuhhuuuh. Taas pitää hajota, kun ei suunnitellu juhannusta jo vuoden 2000 jouluna. Mitä vittuu sitä sit tekee, jos ei satu oleen mökkiä, eikä jaksa enää mennä festareillekaan möyrimään mudassa ja kusessa.

Samaan, lievähköä stressausta aiheuttavaan sarjaan menee tietty ainakin uusivuosi ja vappu. Ehkä myös päästäinen, helatorstaita edeltävä keskari, ja joulunpyhät.

Päässä alkaa natista siinä vaiheessa, kun satelee kysymyksiä: "No mitäs teet juhannuksena?". Ja kun paskat pakkopyhät on sitten vietetty paskoja leffoja telkkarista katsellen tai tyylillä oksenna&unohda, saa taas vastailla, että miten ne pyhät sitten meni. Eikä yhtään auta kuunnella toisten paskoja kertomuksia siitä, että ei voi olla totta miten hauskaa taas oli. En usko! Valehtelet vaan. Oikeasti miehes petti sua kun olit sammunut bajamajaan vappunaamari täynnä oksennusta. Tai vähintään menit nukkumaan jo yheksältä.

Suunnittelemisen ja panostuksen määrä on suoraan verrannollinen pettymyksen ja vitutuksen suuruuteen.

Äänestysnatsit

Joitain ei kiinnosta. Jotkut ei osaa päättää. Joillain ei vain ole aikaa tutkia vaihtoehtoja. Jättäkää heidät rauhaan.

Ja kyllä, äänestämättä jättäneillä on ihan yhtä suuri oikeus mussuttaa jatkossa (jos heitä huvittaa), kuin niillä, jotka äänestivät (typerästi). Luulisi äänestysfanaatikkojen olevan onnellisia siitä, että heidän omalla äänellään on enemmän valtaa. Vai luulevatko he ehkä, että jos saavat jonkun ylipuhuttua äänestämään, samalla he saavat myös oman ehdokkaansa runnottua käännytetyn jeesukseksi.

Ja ei tarvitse erikseen kertoa, että "äänestin". Eiköhän se ole muutenkin selvää. Eikä siitä saa mitään palkintoa, vaikka sitä kuinka huutelisi. Varo, ettei mene se kahvi väärään kurkkuun.

Sillai tällai

Tänään sillai katoin tällai Summeri-ohjelmaa aamulla sillai. Siel oli sillai haastattelus Suomen High school musicalin pääosan esittäjät ja tällai.

Tää naispääosan esittäjä oli koko ajan tällai ja sit sillai. Rupes sillai jo ärsyttää ja tällai. No sit vaan olin ihan et no ärsyttää ja tällai. Sit lähin vaan töihin sillai. Tällai.

Feikit urheiluhullut

Nämä ovat ihmisiä, kuten laulaja Irina, jotka hehkuttavat kuinka liikunta tekee hyvää ja loistavan fiiliksen. He puhuvat liikunnasta niin, että kuulostaa kuin he olisivat todella kovassa vedossa. Omien puheidensa mukaan he käyvät salilla melkein joka päivä. Lenkille on ihan pakko päästä, muuten tulee ahdistus. He harrastavat myös jotain uudehkoa lajia. Mutta oikeasti he ovat plösöjä.

Lopuksi lainaus noin vuoden 2005 7 päivää -julkaisun Irinalle osoitetusta lukijapalautteesta:

"Laulaja Irina, väität harrastavasi liikuntaa. Miksei se näy sinusta?"

Mielestäni tämä tiivistää kaiken oleellisen.