maanantai 20. huhtikuuta 2009

Sänky

Miten on mahdollista, että ihmiskunta, joka on pystynyt rakentamaan yli 500 metriä korkeita asuinrakennuksia, lähettänyt ihmisiä avaruuteen, keksinyt laitteen, jolla voi lentää, tutkinut ihmisten aivoja ja geenejä uskomattoman tarkasti sekä tehnyt kappaleen "Ihmisen ikävä toisen luo", ei ole vielä tähän päivään mennessä keksinyt sänkyä, jossa olisi mukava nukkua.

Sängyssä on aina liian kova tai liian pehmeä. Selkä tulee molemmissa kipeiksi, kuulemma. Hyvää asentoa on mahdoton löytää, välillä on jalat väärässä paikassa, käsi jää jumiin, selkä kiertyy liikaa, niska on ilman tukea, pää on liian alhaalla, jalkoja ei saa ylös. Miten ei ole voitu keksiä sänkyä, joka jotenkin mystisesti muovautuisi kehon asentoihin aina uudelleen. MITEN VOI OLLA MAHDOLLISTA? Tämä on asia, jota en millään pysty ymmärtämään.

Ehkä vika onkin minussa ja opiskelijan köyhyydessä. On nukuttava perus Sotkan 120-senttisellä runkopatjalla, joka toimii niin yhden henkilön "luksus"sänkynä, kuin myös aivan normaalina parisänkynä. Mutta jotenkin epäilen, ettei ne Hästensin heppasängyt nyt ole niin kovin mullistavia. Kenties Madonnalla, tai jollakin muulla tarpeeksi tärkeällä ihmisellä, on joku tällainen sänky, josta haaveilen. Mutta miksi esimerkiksi lentäminen on niin halpaa, että siihen on minullakin joskus varaa, mutta kuitenkaan ei ole kehitetty tarpeeksi edullista hyvät yöunet takaavaa sänkyä?

Nimim. Paha mieli

Ei kommentteja: